kokonniemi.jpg

Viime viikolla se sitten tapahtui. Minun on ainakin kaksi kesää pitänyt mennä joko Tornikeskukseen tai Kokonniemeen. Duunista lähtö ajoissa, fillari ja tarpeet valmiiksi autossa ja olin klo 16.54 jännittyneenä odottamassa Kokonniemen parkkiksella.

Mitenköhän tohon hissiin mennään? Noi ihan varmaan nauraa mulle. Ei helvetti jos ne näkee etten osaa hypätä fillarilla. No onneksi full face kypärä ja ajolasit antoivat jonkunasteista kuvitteellista kuplaa mun ympärille ja rohkaistuin hissille. Se oli helppoa! 

Ekat laskut olivat kyllä varmaan näky. Roikuin jarruilla, en osannut ajaa bermeihin enkä varsinkaan hypätä. Sitten huomasin ettei täällä nyt kaikki muutkaan mitään prokuskeja ole. Vedin useamman toiston helppoa Start me up 2016- rataa ja pikkuhiljaa sitä uskalsi enemmän ja enemmän. Mahtava fiilis! Aluksi en juuri hypännyt mistään vaan koitin joustaa hyppyreistä mahdollisimman pienellä ilma-ajalla yli. Sitten kävin ajamassa muutaman punaisella ja mustalla värikoodilla merkatun reitin. Kun tuli vähän vettäkin taivaalta niin tietyt kohdat olivat aika liukkaassa kunnossa. Meinasi ekoilla laskuilla tulla kyllä muutamassa kohdassa kunnon keväjuhlaliikkeitä. 

Jousitus oli aivan liian löysällä. Tuuppasin heti takaiskariin volumespaceriin sisään ja keulaa vähän uusiin säätöihin.

Erittäin positiivinen kokemus tuo Kokonniemi vaikka vähän niljakas keli olikin. Faciliteetit ja radat olivat hyvässä kunnossa. Bikeparkissa monenlaiselle osaajalle ajettavaa.

 

No eilen piti sitten käydä Tornikeskuksessa. Taas olin ajoissa. Muita kuskeja näkyi 3 koko aikana. Vettä ripoitteli silloin tällöin. Ensimmäinen jännitys oli hissi. Mihin helvettiin tungen tuon sompan. Kokonniemen ankkurihissi on kyllä aikalailla helpompi. No heti siihen perään hissin nousu-ura. Sehän oli jo suoritus sinänsä pysyä pystyssä ylämäen rock gardenissa. No tottuihan siihen, mutta olihan se eka kerralla aika jännä kokemus.

Suurin piirtein kaikki reitit ensin tunnustellen läpi. Selkein ero Kokonniemeen oli mun mielestä teknisyys. Sai ihan keskittyä ettei vedä pöpelikköön ihan pienissä vauhdeissa. No pöpelikköön sitä kumminkin päädyttiin pariin kertaan. Eka kerta enskareitillä liukkaalta kalliolta alas. Pieniä osumia sääriin ei muuta. Toinen kirpoaminen pienen hypyn jälkeen alastulosta jotenkin etunen alta ja kyljellään kynnettiin vähän matkaa.

tornari.jpg

Pari laskua eteenpäin ja takarenkaasta kylki puhki. Sentin nätti viilto sopivasti Contin Protection tekstin kohdalle. Se siitä sitten.

tornar.jpg

Hauskaa oli. Menen  uudelleen!