Kevään aikan flunssan poikanen on hieman haitannut treenaamista. Tuntuu siltä, että heti kun pääsee vanhasta lenssusta eroon niin tulee alkaa kurkkua kutittaa jollain uudella tavalla. En ole enää jaksanut kauheasti siitä välittää kun tuntuu olevan jotenkin pysyvä olotila.

Löysin tällaisen ominaisuuden Stravasta: Täällä tullut pyörittyä.

Viime viikkoina olen koittanut käydä pari kertaa viikossa maastolenkillä ja siihen päälle pari kertaa juoksemassa. Normaalisti mun ajot on vasta alkaneet näihin aikoihin vuodesta ja kunto on ollut todella surkea. Nyt tuntuu hyvältä kun jalat ja äijä jaksaa jo samaan malliin kuin edellisinä vuosina kesäkuukausina.

Viime viikolla kävin pitkästä aikaa Kivikossa. Trailit oli hyvässä kunnossa. Koitin taas arpoa kartan perusteella mistä se EK4 alkaa jotta saisi sinne kellotettua Strava ajan. EI onnistunut tälläkään kertaa:). EK3:n (vajaa 400m pitkä ylös-alas-kalliopätkä) löysin ja sinne tuli ajettua uusi oma ennätys, 5 sekkaa parempi kuin viime vuonna. Kokeilin vielä toisenkin kerran samaa pätkää, mutta  yliyrittäminen johti pannutuksiin loppuosan terävään kivikkoon. Siinä nanosekunnissa kun lensin, mietin miksi v*****a taas jätin polvarit hyllylle. Todellisuus iski terävän kiven muodossa oikeaan polvilumpioon. Ensimmäiseksi tietenkin piti katsoa, että tuliko pyörään naarmuja. Ei onneksi ja sitten vaan linkuttamaan kotioppäin. Ei siis mitään pahempaan kuin isku lumpioon ja 15 minuutin jomotus. Kotimatkalla kävin vielä Vantaan Ikean Kalkkikallioilla. Siellä on muuten muutama tosi hyvä pätkä, kannattaa mennä tsekkaamaan jos siellä ajelette. Sinne sain myös parannettua omaa ennätystäni 14 sekunnilla Kehä3 ränni2-pätkällä. Tosi kiva 600m pätkä Kallioiden korkeimmalta kohdalta skutsin läpi alas pellon reunaan.

Tuntuu kuin lentäisi monen metrin korkeudessa, mutta säälittävä todellisuus näyttää tältä.

Maanantai-illalla avautui yllättäen sauma pikkaseen lenkkiin ja tietenkin piti hyödyntää. Kävin heilumassa Pohjois-Ylästön sähkölinjan alla. Siellä on todella monta hauskaa, tosin lyhyttä pätkää. Pari personal recordia myös sinne poluille.

Eli kiva huomata, että ollaan kellon perusteella hyvässä vauhdissa viime vuoteen nähden. Ja tuntuu hyvältä huomata myös kehittyneensä ajohommissa.

Vaihdoin tuossa parisen viikkoa sitten ensi kertaa elämässäni Maxxiksen rengastusta, Highroller2 2.3 koossa liimaseoksella eteen ja Ardent 2.4. taakse. Maxxisten koko näyttäisi olevan paljon pienempi (niin korkeus kuin leveys) kuin Schwalben joten tämä hieman huoletti. Ensi fiilis oli, että hyvin rullaa molemmat! Pitoakin kuivalla kelillä on riittänyt ihan kotitarpeiksi. Hiukan tuo "air cushionin" väheneminen häiritsee.

 

Parin viikon päästä oli tarkoitus osallistua Meri-Teijon enskawarm-uppiin. Nyt näyttää pahasti siltä, että se jää väliin valmennusvelvollisuuksien takia. Jos näin niin enskakisakokeilut siirtyy tulevaisuuteen.