Vuosi 2014 tuplasin edellisen vuoden ajokilometrit. Ja se ei paljoa vaatinut nimittäin v. 2013 ja ennen mun ajot ovat luokkaa 500km vuodessa. Eli se on käytännössä tarkoittanut sitä, että ajokausi on alkanut toukokuussa ja loppunut syyskuuhun ja ajoja keskimäärin kerran viikossa.

Vuonna 2014 saldoksi tuli aikalailla tasan 1000km. Vuoden ekat ajot maaliskuun lopulla ja viimeiset joulun tienoolla. Tiedän, että näin pienet kilsamäärät lähinnä naurattaa oikeasti treenaavia. No mun kunto on myös noiden kilsojen mukainen.

Viime vuonna koin kuitenkin jonkunlaisen uudelleen heräämisen maastopyöräilyn saralla. Uusi pyörä, enemmän joustoa... suurin syy uuteen innostukseen oli kuitenkin ajotaitojen karttuminen. Omalla mittapuullani se oli iso harppaus eteenpäin. Taitojen karttumiseen löydän 2 päätekijää:

1. Suomen Ladun järjestämä tekniikkakurssi huhtikuussa heti oman ajokauden alkuun. Kurssilla oli vetäjänä itse maestro Matti Lehikoinen. Suosittelen kaikille! Mukana kurssilla oli muutama aikast kokenutkin heppu. Yhdellä taisi olla Mega-Avalanchekin takana ja useammalla kokemusta Enskakisoista. Sama kurssi sopi myös vähemmän lajia harrastaneille. Ei kuitenkaan ihan aloittelijoille. Kurssilla keskityttiin paljon pyörän päällä liikkumiseen/ painonsiirtoon ja maaston muotojen hyödyntämiseen/pumppaukseen. Suurin ahaa-elämys minulle tuli kuitenkin niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin katseen siirrosta. Aikaisemmin (ja vieläkin) katse kohdistuu aivan liikaa suoraan eturenkaan eteen tai johonkin esteeseen jota olet ylittämässä. On iso merkitys ajoon kun osaa siirtää katsetta reilusti polkua eteenpäin ja esteiden kohdalla törmättävän kiven sijaan sinne kiven päälle mihin olet menossa.

Jos joku vastaava järjestetään tänä vuonna niin osallistun varmasti.

2. Toinen syy ajotaitojen kehittymiseen oli Strava! Kaveri suositteli palvelua ja otin testaukseen. Ja se oli menoa sitten. Oma luonne on sen verran kilpailunhaluinen, että kun tiedän, että jossain on Strava segmentti niin sitten vedetään ihan reikä päässä omien kykyjen ja osaamisen rajoilla. No siitähän ne taidot sitten karttuu ihan automaattisesti kun pääsee ajamaan pätkiä kelloa vastaan. Valtaosa segmenteistä on vielä sen verran lyhyitä, että paskalla kunnolla ei ole merkitystä. Huono seikka tässä on, että leppoisa ajelu maastossa on historiaa.

 

Vuoden 2014 saldoa: 1005 km, 74 tuntia, 62 ajokertaa (ml. 2 juoksulenkkiä). Pisin ajo oli 76km, Reitti2000 pikkasen oikaistuna. 14 kpl KOM:ja (eli kertoo sen, että olen löytänyt pätkiä joita muut eivät ole vielä ajaneet). 2 kisaa; MTB Finlandia 35km ja Korso XCO harraste. Tuloksissa ei kehumista.

Tavoitteita vuodelle 2015:

- Tuplaan viime vuoden ajokilometrit eli vuonna 2015 tavoitteeksi 2000km. Monen mielestä varmaan ihan pala kakkua, mutta kyllä tuon saavuttamisessa on minulle ihan tekemistä. Normisti menee 3 iltaa viikossa + yleensä jompikumpi viikonlopun päivistä lasten potkupallon valmennuksissa, joten pitää koittaa löytää aikaa pyöräilylle. Yksi helppo tapa olisi koittaa lisätä työmatkapyöräilyä.  Vuonna 2014 ajoin ekan lenkin maaliskuun lopulla, joten kaikki ajot tammi-maaliskuussa on plussaa viime vuoteen nähden.

- Ajotekniikan osalta haasteita löytyy paljon. Onneksi ajamaan oppii ajamalla.

- Opettelen säätämään jousitusta. Olen koittanut kovasti opiskella viime vuonna jousituksen saloja. Mutta sitten se käytäntöön vieminen on vielä aika hakusessa. Esimerkiksi Cane Creekin iskarin mukana tulee hyvät säätöohjeet. Sitten kun niitä HSC, HSR, LSC, LSR ruuveja yksi kerrallaan ropaa maastossa ja ajaa jotain tiettyä pätkää niin on se vaan pirun vaikeata huomata käytännön eroja.

Kilpailuihin olisi aikomus hieman ahkerammin osallistua. Suunnitelmissa ainakin Korso xcm ja xco, mahdollisesti joku muu lähitienoon kisa. Finlandia pitää myös perinteisesti ajella läpi. Vähän houkuttaisi myös johonkin enskakisaan mennä kokeilemaan.